Kansantanssiryhmä
Sorokoska
Sorokoska logo
Koreografin ajatuksia Tuntemattomasta tanhuajasta

Tuntematon tanhuaja

Miltä tuntuu olla tuntematon tanhuaja, tuntematon kulkija, ihminen vieraalla maalla? Tämä oli yksi päällimmäisistä kysymyksistä, kun lähdin kolme vuotta sitten suunnittelemaan tätä teosta.

Tilanne oli silloin sellainen, että oppositio halusi tiukentaa pakolaispolitiikkaa Suomessa, rajoillamme nähtiin Ku Klux Klan -vaatteisiin pukeutunut mielenosoittaja vastaanottamassa pakolaisia, ja nettisivut täyttyivät pakolaisiin kohdistuvista vihapuheista. Missä on ihmisyys? Missä on solidaarisuus? Missä on ihmisten hyvä tahto ja auttamisen halu? Minun oli ja on edelleen vaikea ymmärtää, kuinka ihmisten auttamishalu toisen hädässä on joillekin niin vaikeaa ja vastenmielistä. Miten ihminen voi valita, kuka on auttamisen arvoinen ja kuka ei?

Tuntemattoman tanhuajan harjoitukset alkoivat normaalisti ja teos alkoi kasaantua aikataulussa, kunnes korona keskeytti kaiken. Lähes kahden vuoden tauon jälkeen pääsimme jatkamaan ja Tuntematon tanhuaja tuli saamaan ensi-iltansa Pispalan Sottiisissa 18.6.2022. Maailman tilanne oli muuttunut. Sota Ukrainassa oli jo alkanut ja ensimmäiset pakolaiset olivat saapuneet Suomeen. Teos olikin yht’äkkiä todella ajankohtainen ja lähellä meitä kaikkia. Välillä harjoittelimme, välillä itkimme.

Ihmisten suhtautuminen pakolaisiin tuntui muuttuneen, sekä oppositiossa että kansassa. Tuntui, että inhimillisyys voittaa sittenkin. Ajattelin aluksi, että teokselta putoaa pohja pois, mutta inhimillisyys onkin näyttäytynyt valikoivana. Suhtautuminen ei ollut muuttunut kaikkiin pakolaisiin, vaan ainoastaan ukrainalaisiin, joiden sota koskettaa meitä kaikkia kansakuntana. Heidän koetaan taistelevan osaksi meidän yhteisten etujemme puolesta. Tämä solidaarisuus ja auttamisen halu ei siis edelleenkään koske muita pakolaisia.

Tuntematon tanhuaja on tarina näistä ”vääristä” pakolaisista, heidän vaarallisesta matkastaan Suomeen. Tämä on tarina ihmisyydestä ja ihmisten kylmyydestä. Erilaisuudesta ja eri kulttuureiden kohtaamisesta. Loppujen lopuksi tämä on tarina toivosta, kauneudesta ja hyväksynnästä. Teos tutkii ulkopuolisen tuloa suomalaiseen yhteiskuntaan. Miten hänet otetaan vastaan? Mikä on tuonut hänet tänne? Miten vieras ihminen sopeutuu omaan kulttuuriimme?

Teos koostuu neljästä osasta: Kontti, Raja, Suomen Joutsen, sekä Sorokoska 30-vuotta. Kontti kertoo pakolaisten matkasta Suomeen. Raja tuo heidän eteensä tervetulokomitean, sekä esittelee Suomessa syntyneen pakolaisten puolesta taistelevan yhteisön. Suomen Joutsen kertoo tietyllä tapaa kulttuurienvälisestä kohtaamisesta ja erilaisuudesta. Sorokoska 30-vuotta kertoo toisen hyväksynnästä ja samalla tämä kohtaus on kunnianosoitus Sorokoskalle, joka on yksi aktiivisimmista harrastajakansantanssiryhmistä Suomessa. Heillä on uskomaton taito heittäytyä teoksien eri tyyleihin. He ovat omalla panoksellaan, koko 30-vuoden olemassaolonsa aikana, rikastuttaneet suomalaista kansantanssikenttää ja yllättäneet katsojia monipuolisella tanssitarjonnallaan.

Terveisin,

Jouni Prittinen

koreografi